Kaikki uutiset

Anjan ja Penan tarina: Miten meistä tuli vapaaehtoisia?

Uudenmaan Muistiluotsin vapaaehtoiset Anja ja Pena päästivät meidät mukaan kuuntelemaan heidän tarinaansa vapaaehtoisena. Matka alkoi vuonna 2012 seurakunnan tapahtumasta, jossa oli yhdellä kerralla luennoitsija Uudenmaan Muistiluotsilta. Luennon aikana tuli esille, että Muistiluotsi kaipasi vapaaehtoista ryhmään, joka oli suunnattu omaisille sekä muistisairaille. Ja tähän ryhmään he päätyivätkin vapaaehtoisiksi useaksi vuodeksi.

Myöhemmin he alkoivat ohjata keskenään avointa muistiryhmää kirjastossa kaksi kertaa kuukaudessa perjantaina. Ryhmä on avoin kaikille muistiterveydestään kiinnostuneille. Anja ja Pena nauttivat suuresti tämän ryhmän ohjaamisesta ja se on ollut suosittu. Ryhmäkerrat muotoutuvat eri tavoin. Anjan mukaan ryhmä aloitetaan usein jumppaamalla, josta siirrytään paperitehtäviin ja muistitreeniin. Materiaaleja on saatu Muistiluotsilta ja aiheeseen liittyvistä kirjoista. Lisäksi on käytetty esimerkiksi muistipelejä ja erilaisia kirjoja.

Miksi vapaaehtoisuus Uudenmaan Muistiluotsissa kiinnosti heitä? Anja ja Pena sanovat, että lähipiirissä on ollut muistisairauksia ja halu auttaa ja tukea oli ehdottomasti läsnä. Lisäksi vapaaehtoisena toimiminen oli heille yhteinen harrastus ennen eläkepäiviä ja yhä edelleen eläkkeelle jäämisen jälkeen. Ryhmänohjauksesta heillä oli jo ennestään hieman kokemusta.

Vapaaehtoistoiminnan myötä he ovat päässeet mukaan mielenkiintoisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. He mainitsevat, että Muistiluotsissa on otettu vapaaehtoiset ja uudet tulokkaat hyvin vastaan ja he ovat päässeet tekemään mielenkiintoisia asioita yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa. Näihin on lukeutunut esimerkiksi retki taidemuseo-Emmaan ja pääsivät he Uutisvuotoonkin katsojiksi! Mieleen on myös jäänyt retki eduskuntaan. Anja ja Pena sanovat kokevansa, että he saavat toiminnasta enemmän kuin antavat. Vapaaehtoistoiminta on palkitsevaa ja pääasiassa innostavaa. Toki ikäviäkin asioita on ja menetyksiä tapahtuu, mutta he kokevat toiminnan pääasiassa erittäin mieluisaksi. Tällä hetkellä vallitseva koronaepidemia tuntuu tosin haastavalta, koska ryhmät ovat tauolla ja ryhmäläiset kaipaavat kovasti säännöllistä toimintaa elämäänsä. Anja on soitellut ryhmäläisille ja epidemian alussa hän kyseli ryhmäläisiltä tarpeita paperisiin muistitehtäviin.

Mieleenpainuvista kokemuksista Anja ja Pena mainitsevat esimerkiksi kerholaisen, joka oli iästään huolimatta varsin aktiivinen ja kerran tarjoutui jopa ohjaamaan jumppahetken, kun Anjalla oli käsi kipeytynyt. Kyseli hän myös usein kysymyksiä latinan kieleen liittyen, joihin pariskunta ei valitettavasti löytänyt vastausta. Terveisinä uusille ja vanhoille vapaaehtoisille he sanovat, että harrastuksena vapaaehtoistoiminta on mitä mainioin. Se vaatii empatiaa ja luottamusta, mutta kaikilla on varmasti kykyjä ja vahvuuksia, joista on tässä toiminnassa hyötyä. On mahtavaa, kun ryhmäläiset ovat tyytyväisiä ja moni odottaakin, että pääsisi taas fyysisesti ryhmiin viettämään mukavaa aikaa!

 

             Kuvassa etsiskelemässä yhdessä muistiviikon rasteja vuonna 2020.                
            Kuvassa etsiskelemässä yhdessä muistiviikon rasteja vuonna 2020.                   Anja ja toimintaan osallistuja pelaamassa mölkkyä virkistysviikonloppuna.